Yhteenveto
Alueellisen investointiympäristön arviointi 2022: Tanska, Suomi ja Ruotsi -raportti arvioi liiketoiminnan sääntely-ympäristöä ja sen vaikutusta paikallisiin yrittäjiin kuudessa kaupungissa Tanskassa (Aalborg, Aarhus, Kolding, Kööpenhamina, Næstved ja Odense), kuudessa kaupungissa Suomessa (Helsinki, Maarianhamina, Oulu, Tampere, Turku ja Vaasa) sekä kahdeksassa kaupungissa Ruotsissa (Gävle, Göteborg, Jönköping, Malmö, Sundsvall, Tukholma, Umeå ja Uppsala). Tutkimus mittaa sääntelyä, joka on olennaista pienten ja keskisuurten kotimaisten yritysten toiminnan eri vaiheissa: yrityksen perustaminen, rakennusluvat, sähköliittymät ja sähkönsaanti, kiinteistönkauppa sekä kaupalliset riita-asiat. Kullakin näistä osa-alueista arviointi nostaa esiin hyviä käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää paikallisten yrittäjien ja yritysten tukemiseksi.
Doing Business in the European Union on sarja alueellisia arviointeja, jotka on toteutettu Euroopan komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston pyynnöstä ja rahoittamana, ja joiden tuotannosta on vastannut Maailmanpankkiryhmä. Aiemmat julkaisut kattavat kaupunkeja Alankomaista, Belgiasta, Bulgariasta, Irlannista, Italiasta, Itävallasta, Kreikasta, Kroatiasta, Portugalista, Romaniasta, Slovakiasta, Tšekistä ja Unkarista, ja ne on julkaistu vuosina 2017-2021.
Missä liiketoiminta on helpointa Suomessa?
Keskeisimmät havainnot
- Suomessa on huomattavia alueellisia tehokkuuseroja. Jopa tässä tutkimuksessa vertailuanalyysin kohteena olevissa viidessä Manner-Suomen kaupungissa on eroja sääntelyn toimivuudessa erityisesti rakennuslupiin, sähköliittymiin ja kaupallisiin riita-asioihin liittyvillä osa-alueilla. Sääntelyn toimivuuden vaihtelut korostuvat entisestään, kun verrataan Ahvenanmaan itsehallintoalueen pääkaupunkia Maarianhaminaa muuhun maahan. Tämä johtuu pääasiassa yritysten perustamiseen ja kiinteistönkaupan sujuvuuteen liittyvistä eroista.
- Mikään kaupunki ei ole kaikkien indikaattorien kärjessä. Vaasa on ainoa kaupunki, joka sijoittuu kolmen parhaan joukkoon kaikilla vertailuanalyysin kohteena olevilla osa-alueilla; kaikki muut sijoittuvat vähintään yhdellä osa-alueella ylimpään puoliskoon ja toisella osa-alueella alimpaan puoliskoon. Maarianhamina pärjää parhaiten rakennuslupien ja sähköliittymien osalta, mutta huonoiten yrityksen perustamisen ja kiinteistönkaupan osalta. Tampere ja Oulu ovat ensimmäisellä sijalla kiinteistönkaupassa, ja Tampere on viidennellä sijalla rakennusluvissa. Nämä indikaattoreiden epätasaiset tulokset osoittavat, että suomalaisilla kaupungeilla on mahdollisuus oppia toistensa hyvistä käytännöistä.
- Yrityksen perustaminen on ainoa osa-alue, jossa yksikään suomalainen kaupunki ei saavuta EU:n keskiarvoa korkeampaa tulosta. Vaikka yrityksen perustaminen on Suomessa edullisempaa ja vaatii vähemmän menettelyvaiheita, suomalaiset yrittäjät käyttävät näiden vaiheiden suorittamiseen enemmän aikaa kuin Euroopan unionissa yleisesti. Sähköliittymät ovat ainoa osa-alue, jolla kaikki kuusi suomalaista kaupunkia suoriutuvat EU:n keskiarvoa paremmin. Suomen sähköverkkoyhtiöt liittävät asiakkaansa sähköverkkoon nopeammin ja pienemmillä kustannuksilla, ja sähköntoimitukset ovat Euroopan unionin luotettavimpien joukossa.
- Aika on suurin syy vaihteluihin suoriutumisessa vertailuanalyysin kohteena olevien suomalaisten kaupunkien välillä. Hallinnollisten vaatimusten täyttämiseen kuluva aika vaihtelee merkittävästi sen mukaan, missä suomalaiset yrittäjät perustavat yrityksensä. Oululaiset yrittäjät käyttävät vähiten aikaa hallinnollisten vaatimusten täyttämiseen viidellä vertailuanalyysin kohteena olevalla sääntelyn osa-alueella – seitsemän kuukautta vähemmän kuin helsinkiläiset yrittäjät.
- Suomalaisilla kaupungeilla on mahdollisuus jakaa hyviä käytäntöjä liiketoimintaympäristön kehittämiseksi erityisesti rakennuslupien, sähköliittymien ja kaupallisten riita-asioiden osalta. Yritysten perustamisessa ja kiinteistönkaupassa muiden talouksien hyvät käytännöt voisivat kannustaa Suomea olemaan kunnianhimoisempi sääntelyn uudistamisessa.